Ajat sitten jo päätin, että jos Kyllistä tulee hakukoira niin siitä tulee rullakoira. No, en kyllä tullut ajatelleeksi, että agissa sitten taas saisin haukkuvan koiran... Tänään sen "lopullisesti" totesin, kun oltiin RimA:n hallilla Bitin kanssa kisaamassa ja tein pihalla lämppäesteillä Kyllin kanssa pientä rataa (keinu, A:n kontakti, pussi, 4*hyppy, rengas). Se innostuu ja lämpenee kuin hiilihanko ja sen seurauksena säestää omaa menoaan tasaisella haukulla. No, ei kai se vaarallista ole, kun en oikein keksi miten siihen voisi puuttuakaan ilman, että vaikuttaisi koiran intoon/motivaatioon... Kai tähän maailmaan ääntä mahtuu ;-) Onneksi sentään sen kentän laidalla haukkumisen on jättänyt pois!
Samaisen hallin pihassa tehtiin Kyllin kanssa myös toko-treeni. Seuraamista, erityisesti liikkeellelähtöjä ja vasemmallekäännöksiä. Täytyy myös alkaa treenaamaan kytkettynä seuraamista, sillä nyt hihnan siirtely käsissä aiheuttaa selvästi hämmennystä... eli edelleen pitää pyrkiä irtauttamaan Kyllin tekemistä mun käsistä ja saada vahvistettua oikeeta paikkaa riippumatta siitä missä mun kädet huitelee. Luoksetulo on ihan hyvä, kun otan eteen (namilla), mut jalkojen välistä palkkaus mättää... Asenne on niin kauhee, että kaukaa näkee kuin se tulee kunnon loikalla ja räyh-asenteella leluun.
Bitin agi-kisasuorituksissa ei mitään erityisen mainitsemisen arvoista, kolme starttia otettiin. Parit radat parilla virheellä ja yksi hylkäys. Jostain syystä putkilta tuli tänään parit kiellot, mutta tuli niille myös hyviä irtoamisia! Ja mikä tärkeintä; meidän ajat oli taas nopeampia kuin muilla, vaikka pikkuvirheitä tulikin. Okseri on edelleen vaikea eli sille pitäisi saada vaan lisää treeniä. Radat oli kivoja; parit hankalat/tiukat paikat ja muuten aika rallatellen vedettävää suoraa. Keppikulmiin oli panostettu eli niissä riitti vaikeusastetta, mutta eipä me kepeiltä virheitä saatu :-)
Iltapäivällä siirryttiin Riihimäeltä Messukeskukseen Lemmikkimesssuille edustustehtäviin. Ja täytyy ilokseni todeta, että molemmat koirat käyttäytyivät mallikelpoisesti! Bitin osalta tämä oli toki odotettavissa, mutta Kylli pääsi yllättämään mut vallan positiivisesti! Kylli antoi kaikenkokoisten natiaisten ja kaikennäköisten aikuisten kiltisti paijata ja hyysätä eikä säikähtänyt vaikka kaikki eivät lähestyneetkään korrektisti edestäpäin. Molemmat selvästi nauttivat saamastaan huomiosta, mutta ovat nyt aivan reporankoja :-) Kylli keräsi kovasti faneja ja sai ihailevia kommentteja phantom-naamastansa :-) Tosin aika monesti multa kysytään, minkä rotuinen se on eli ehkä ei ihan päivänselvä aussie isoinen hörökorvineen, kapeine+pitkine päineen ja siroinen kroppineen ;-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti