Meidän seuruussa on pakko olla jotain tooooosi pielessä.... Se nimittäin tuntuu ihan liian hyvältä eli sen on ihan pakko olla aivan totaalisen pielessä. Innolla ja toisaalta kauhulla odotan, kun pääsen Tytin ja/tai Sampan tuomiolle tulevana viikonloppuna. Kun ei vaan ite osaa arvioida suoritustaan niin ei osaa.
Eteenistumista on nyt treenattu opettamalla tökkäämään lätkää (tämän opettamiseen meni noin 5 sekuntia) ja sit sen kanssa tulemaan lähelle "kiinni". Katotaan, jos tämä tepsii vai tarviiko keksii jotain muuta...
Nouto on taas jäänyt, kun se on meidän molempien mielestä niin tylsää... Tarttis tsempata.
Kentälle pitäis myös päästä, sillä siellä pääsis reenaamaan paikallamakuuta häiriön alla, hyppyä ja miksei ihmisryhmääkin. Ja sit varmaan pitäis alkaa luoksepäästävyyttäkin reenaamaan ettei Kylli sit joskus hyppis ja nuolis tuomaria hengiltä ;-)
maanantai 31. lokakuuta 2011
perjantai 28. lokakuuta 2011
Kiemuraa ja keinua
Torstai eli Bitin reeni-ilta. Treenisuunnitelmasta vastasi Virva Nousiainen-Hiiri, joka toi meille kivaa pyöritystä ja toisaalta vauhtiosuuksia:
Teemana erityisesti ennakoiva ohjaus ja takakulman pyörityksen ennakoivan ohjauksen ajoitus osoittautuikin meille aika haastavaksi... Joko olin myöhässä, jolloin karrokset valui pitkiksi, tai aikaisessa, jolloin Bitti otti kiellon. No, eiköhän niitä ajoituksia vähän saatu hiottua :-) Muuten Bitillä taas mahtava asenne eli vauhtiosuudet kyllä sujuu <3
Kyllin kanssa tein hallin nurkassa pientä toko-treeniä eli häiriön alla seuraamista (kaarroksilla ja käännöksillä) ja muita perusjuttuja... Istu ja maahan toimii aika kivasti, mut seisomista tarvii vahvistaa.
Ja sit me tehtiin se mikä mua on vähän jännittänyt, etten pilaa koko hommaa... eli keinu! Ollaan tähän asti tehty muutamia toistoja keinu tuettuna eli tarkoituksena vain juosta keinun päähän namipalkalle ja oon nostanut Kyllin alas keinulta. Lisäksi on tehty alastulolle paukutusta ja normaalia 2on-2off-kontaktia, että tottuu pamahdukseen (eipä se tosin tästä ole missään vaiheessa hätkähtänyt). Nyt mentiin iso harppaus eteenpäin! Jätin koiran istumaan ja kutsuin sen keinulle niin, että itse tuin hieman keinua, mutta kuitenkin ihan vauhdilla päästin sen putoamaan ja tiputin pamahtaen maahan. Kylli tuli hyvin päähän asti namille ja ihan oma-aloitteisesti jäi vielä sen jälkeen ottamaan 2on-2off-kontaktin <3 Ei se tainnut edes juuri huomata, että se keinu liikkui :-D On se taitava enkä ehkä tälläkään kertaa saanut sitä pilattua :-)
Teemana erityisesti ennakoiva ohjaus ja takakulman pyörityksen ennakoivan ohjauksen ajoitus osoittautuikin meille aika haastavaksi... Joko olin myöhässä, jolloin karrokset valui pitkiksi, tai aikaisessa, jolloin Bitti otti kiellon. No, eiköhän niitä ajoituksia vähän saatu hiottua :-) Muuten Bitillä taas mahtava asenne eli vauhtiosuudet kyllä sujuu <3
Kyllin kanssa tein hallin nurkassa pientä toko-treeniä eli häiriön alla seuraamista (kaarroksilla ja käännöksillä) ja muita perusjuttuja... Istu ja maahan toimii aika kivasti, mut seisomista tarvii vahvistaa.
Ja sit me tehtiin se mikä mua on vähän jännittänyt, etten pilaa koko hommaa... eli keinu! Ollaan tähän asti tehty muutamia toistoja keinu tuettuna eli tarkoituksena vain juosta keinun päähän namipalkalle ja oon nostanut Kyllin alas keinulta. Lisäksi on tehty alastulolle paukutusta ja normaalia 2on-2off-kontaktia, että tottuu pamahdukseen (eipä se tosin tästä ole missään vaiheessa hätkähtänyt). Nyt mentiin iso harppaus eteenpäin! Jätin koiran istumaan ja kutsuin sen keinulle niin, että itse tuin hieman keinua, mutta kuitenkin ihan vauhdilla päästin sen putoamaan ja tiputin pamahtaen maahan. Kylli tuli hyvin päähän asti namille ja ihan oma-aloitteisesti jäi vielä sen jälkeen ottamaan 2on-2off-kontaktin <3 Ei se tainnut edes juuri huomata, että se keinu liikkui :-D On se taitava enkä ehkä tälläkään kertaa saanut sitä pilattua :-)
keskiviikko 26. lokakuuta 2011
Hyvä treeni, parempi mieli!
... vaikka ihan hyvillä mielillä tänään meninkin Kyllin agitreeneihin niin vielä paremmalla tulin pois :-) Kouluttajana tänään Juhan veli Jouni Orenius, joten huonoissa käsissä ei oltu nytkään. Tehtiin Jounin kanssa muutaman esteen rataa ja sitten itseksemme yksittäisiä kuvioita/esteitä. Rata tänään suunnilleen tällainen:
Pari kertaa otettiin palkka 3-hypyn siivekkeen taakse, jotta saatiin vahvistettua irtoamista 3-hypylle. Tämän jälkeen sainkin tehtyä ennakoivan valssin kolmoselle ja sen turvin ehdin pakkovalssille 4-hypylle. Mun perisyntinä on, että mä jään katselemaan/varmistelemaan liikaa, kun Kyllin vauhdilla varustetun maksin kanssa pitäisi aina olla vähintään paria askelta edellä ;-) Esim. 5-hypyn takaakiertoon Kylli lähti melkein automaattisesti, mutta mä vaan edelleen tuuppaan sitä takaakiertoon vaikka mun pitäisi jo olla valssaamassa putkeen ohjausta varten. Se ajoitus, se ajoitus... Mut viilattiin mun ohjausta este kerrallaan ja päästiin lopulta oikein hyvään suoritukseen; olin tyytyväinen!
Yksittäisistä esteistä tänään uutena tein Kyllin kanssa puomin kokonaisena. Yritin muutama päivä sitten juoksuttaa sitä puomille, mutta sitä alkoi ylösnousussa hirvittämään ja hyppäsi sivusta pois. Päätin silloin antaa olla ja tänään olinkin paremmin varautunut :-) Nakkeja parinkymmenen sentin välein ja koiralla päällä valjaat, joista sain koko ajan hieman ohjattua/tuettua koiran etenemistä, kun se alkoi aristamaan. Ja hurraa; parin toiston jälkeen Kylli jo juoksi puomille ihan itse ja teki hienon nose touch+2-on-2-off-kontaktin lopussa! Toki vielä juoksin rinnalla, mutta oikein hyvässä vaiheessa mennään!
Bitin viikonlopun kisoista ei jäänyt kauheasti kerrottavaa... Vauhti ja draivi oli hyvä ja hypärin suoritukseen olenkin tyytyväinen. Vauhdin hurmassa vain yksi muurin palikka putosi; one of those things, mille ei mitään mahda. Tuloksena siis vitonen ja radan nopein aika, jolla oltiin kolmansia. Agirata meni heti alusta pieleen, kun Bitti ei ollenkaan jarrannut keinulle... tuloksena komia lentokeinu! Otin keinun uudestaan eli siitä siis tahallinen hylly. Muutenkin kontaktit paukkui... tarvii taas ottaa ne tehotreeniin. Muuten tehtiin agiradallakin puhdasta (ja kisan nopeinta) rataa, joten pienestä on meidän onnistumiset kiinni.
Pari kertaa otettiin palkka 3-hypyn siivekkeen taakse, jotta saatiin vahvistettua irtoamista 3-hypylle. Tämän jälkeen sainkin tehtyä ennakoivan valssin kolmoselle ja sen turvin ehdin pakkovalssille 4-hypylle. Mun perisyntinä on, että mä jään katselemaan/varmistelemaan liikaa, kun Kyllin vauhdilla varustetun maksin kanssa pitäisi aina olla vähintään paria askelta edellä ;-) Esim. 5-hypyn takaakiertoon Kylli lähti melkein automaattisesti, mutta mä vaan edelleen tuuppaan sitä takaakiertoon vaikka mun pitäisi jo olla valssaamassa putkeen ohjausta varten. Se ajoitus, se ajoitus... Mut viilattiin mun ohjausta este kerrallaan ja päästiin lopulta oikein hyvään suoritukseen; olin tyytyväinen!
Yksittäisistä esteistä tänään uutena tein Kyllin kanssa puomin kokonaisena. Yritin muutama päivä sitten juoksuttaa sitä puomille, mutta sitä alkoi ylösnousussa hirvittämään ja hyppäsi sivusta pois. Päätin silloin antaa olla ja tänään olinkin paremmin varautunut :-) Nakkeja parinkymmenen sentin välein ja koiralla päällä valjaat, joista sain koko ajan hieman ohjattua/tuettua koiran etenemistä, kun se alkoi aristamaan. Ja hurraa; parin toiston jälkeen Kylli jo juoksi puomille ihan itse ja teki hienon nose touch+2-on-2-off-kontaktin lopussa! Toki vielä juoksin rinnalla, mutta oikein hyvässä vaiheessa mennään!
Bitin viikonlopun kisoista ei jäänyt kauheasti kerrottavaa... Vauhti ja draivi oli hyvä ja hypärin suoritukseen olenkin tyytyväinen. Vauhdin hurmassa vain yksi muurin palikka putosi; one of those things, mille ei mitään mahda. Tuloksena siis vitonen ja radan nopein aika, jolla oltiin kolmansia. Agirata meni heti alusta pieleen, kun Bitti ei ollenkaan jarrannut keinulle... tuloksena komia lentokeinu! Otin keinun uudestaan eli siitä siis tahallinen hylly. Muutenkin kontaktit paukkui... tarvii taas ottaa ne tehotreeniin. Muuten tehtiin agiradallakin puhdasta (ja kisan nopeinta) rataa, joten pienestä on meidän onnistumiset kiinni.
lauantai 22. lokakuuta 2011
On me treenattu (Bitinkin kanssa)!
On mennyt tämä blogi vähän Kylli-painotteiseksi, joten kirjaillaan nyt välillä Bitinkin treenejä :-) Sitä paitsi Kyllin kanssa treenit on nyt muutamana päivänä keskittyneet tooooosi tärkeisiin juttuihin, kuten high fiven ja kierimisen opetteluun, joten ei niistä sen enempää :-D
Vuorelan Lotta oli taas torstaina vetämässä agiseuran valmennusryhmän treenejä. Noin yleisesti Lotan treeniradat on vaikeita; me ei niistä virheettä selvitä, mutta yllättävän hyvin kuitenkin pystytään rataa suorittamaan, kun ei ihan siellä maajoukkuetasolla kuitenkaan kisatakaan ;-) Tän viikon treeni:
Heti lähdössä oli hankala paikka eli kolmosputkeen lähetys ettei oma linja ajautunut liian lähelle puomia (mistä sitten helposti voi ottaa hylkäyksen, kun ohjaaja "ylittää" esteen). Lotalta löytyikin tähän kelpo ratkaisu eli koira jätettiin lähtöön ja kutsuttiin putken takaa, jolloin sai itselle aikaa kiertää puomi "takakautta". Tässä treenissä meidän perisynniksi muodostui ennakoivien valssien ajoitus ja suunta sekä toisaalta ohjauksen pitäminen päällä tarpeeksi pitkään. Eli joko ennakoivat (esteillä 6, 9 ja 17) olivat liian myöhässä, jolloin käännökset ajautuivat pitkiksi tai sitten ne olivat ajoissa, mutta mun liike kulki väärään suuntaan (sivulle, ei seuraavaa estettä kohti) tai ohjaus ei pysynyt päällä ja koira otti kiellon. Voiko olla valssaaminen vaikeeta!? No, ne otetaan siis treeniohjelmaan. Leijeröinti kepeille toimi hienosti, mutta jostain syystä Bitti luki keppien jälkeisen hypyn (12) koko ajan takaakiertona... kai mä sit jotenkin sen tuuppasin kiertoon, mutta ei kyllä Lottakaan tajunnut mitä mä tein väärin :-D Samaten pitkä vienti 15 hypyltä putkeen tuotti vaikeuksia eli Bitti olis halunnut välissä tehdä joko pituuden tai vasemmalla puolella hypyn; eli tarkkaa ohjausta tarviittiin. Mut kaikenkaikkiaan hyvä treeni, hieno meininki ja kova meno! Niin kova, että meinas läkähdys tulla, kun Lotta laittoi meidän tekemään tiettyjä kohtia uudestaan ja uudestaan ja uudestaan... 12 minuutin treenaaminen putkeen on yllättävän pitkä aika! Tarttis varmana tehdä kunnolle jotain... Positiivista oli se, että vaikka Bittikin selvästi alkoi väsymään niin siltä 40-senttisten hyppyjen rimat pysyi paikoillaa eli ei alkanut roiskimaan hyppyjä!
Huomenna mennään siis taas kisaamaan pitkästä aikaa; saa nähdä kuis käy :-) Kivaa meillä on joka tapauksessa :-D
Vuorelan Lotta oli taas torstaina vetämässä agiseuran valmennusryhmän treenejä. Noin yleisesti Lotan treeniradat on vaikeita; me ei niistä virheettä selvitä, mutta yllättävän hyvin kuitenkin pystytään rataa suorittamaan, kun ei ihan siellä maajoukkuetasolla kuitenkaan kisatakaan ;-) Tän viikon treeni:
Heti lähdössä oli hankala paikka eli kolmosputkeen lähetys ettei oma linja ajautunut liian lähelle puomia (mistä sitten helposti voi ottaa hylkäyksen, kun ohjaaja "ylittää" esteen). Lotalta löytyikin tähän kelpo ratkaisu eli koira jätettiin lähtöön ja kutsuttiin putken takaa, jolloin sai itselle aikaa kiertää puomi "takakautta". Tässä treenissä meidän perisynniksi muodostui ennakoivien valssien ajoitus ja suunta sekä toisaalta ohjauksen pitäminen päällä tarpeeksi pitkään. Eli joko ennakoivat (esteillä 6, 9 ja 17) olivat liian myöhässä, jolloin käännökset ajautuivat pitkiksi tai sitten ne olivat ajoissa, mutta mun liike kulki väärään suuntaan (sivulle, ei seuraavaa estettä kohti) tai ohjaus ei pysynyt päällä ja koira otti kiellon. Voiko olla valssaaminen vaikeeta!? No, ne otetaan siis treeniohjelmaan. Leijeröinti kepeille toimi hienosti, mutta jostain syystä Bitti luki keppien jälkeisen hypyn (12) koko ajan takaakiertona... kai mä sit jotenkin sen tuuppasin kiertoon, mutta ei kyllä Lottakaan tajunnut mitä mä tein väärin :-D Samaten pitkä vienti 15 hypyltä putkeen tuotti vaikeuksia eli Bitti olis halunnut välissä tehdä joko pituuden tai vasemmalla puolella hypyn; eli tarkkaa ohjausta tarviittiin. Mut kaikenkaikkiaan hyvä treeni, hieno meininki ja kova meno! Niin kova, että meinas läkähdys tulla, kun Lotta laittoi meidän tekemään tiettyjä kohtia uudestaan ja uudestaan ja uudestaan... 12 minuutin treenaaminen putkeen on yllättävän pitkä aika! Tarttis varmana tehdä kunnolle jotain... Positiivista oli se, että vaikka Bittikin selvästi alkoi väsymään niin siltä 40-senttisten hyppyjen rimat pysyi paikoillaa eli ei alkanut roiskimaan hyppyjä!
Huomenna mennään siis taas kisaamaan pitkästä aikaa; saa nähdä kuis käy :-) Kivaa meillä on joka tapauksessa :-D
keskiviikko 19. lokakuuta 2011
Edistymistä "vahingossa" !?!?
Kyllin seuraamiselle on tapahtunut jotain!? En mä tiedä mitä, mutta se tuntuu hetkittäin oikeesti TEKEVÄN TÖITÄ ja hakevan ihan oikealle paikalle (toim. huom. mun mielestä oikealle eli voi todellisuudessa olla ihan väärä...). Ihan lyhyitä toistoja ja monipuolisesti kaarroksia, käännöksiä, askelsiirtymiä ollaan otettu; oliskohan se tajunnut jotain? Monenlaisissa paikoissa ollaan ihan vaan tehty lyhyitä toistoja; parkkiksilla, pihalla, olohuoneessa, agihalleissa jne. jne. Täytyy toivoa, että tekee edes suunnilleen oikein... Paikallamakuuta on kanssa treenailtu ruokakupilla. Olen jättänyt koirat johonkin odottamaan, kun menen laittamaan sapuskat valmiiksi. Sitten käyn rauhallisesti palkkaamassa makuulle ja sitten mennään syömään hyvässä järjestyksessä :-)
Tänään olikin taas Kyllin agi-ilta. Kyllin kanssa treenaaminen on viikko toisensa jälkeen kivempaa! Se on oppinut käyttäytymään hallissa eli keskittyy mun kanssa tekemiseen eikä yritäkään muiden luokse vaikka tehdään jotain treeniä ihan vierekkäin. Tänään se ei myöskään juurikaan paukuttanut päätänsä kentän reunalla, ehkä kerran haukahti, kun tutustuin rataan; se olikin sellainen toiminta, josta ehdottamasti haluaisin eroon....
Tänään tehtiin taas pitkästä aikaa keppejä ja etupalkalla etenee hyvin, vaikka jättäisin muutaman verkon välistä. Itse olen tahallini jättäytynyt reilusti taakse/tehnyt takaaleikkauksia/lähettänyt mun rintamasuuntaa vastaan kepeille jne, jotta Kylli ei välittäisi mun tekemisistä vaan tekis itsenäisesti kepit loppuun asti.
Radalla tänään takaakiertoa, päällejuoksua ja vastakädellä vetoa. On mulla ajoituksessa opiskeltavaa, mutta on se hieno tunne sit kun homma natsaa :-) Kylli reagoin hyvin ohjaukseen eli jos MÄ vaan osaa niin koira kyllä toimii :-) Kertaalleen vetäsin oikein kunnon komian ilmalennon; jalat alta, kun kompastuin neloshypyn ohjauksessa putkeen :-D Nimenomaan tuon neloshypyn ohjauksen ajoituksessa oli haasteita. Kakkos- ja kolmoshyppyjen päällejuoksut toimi tosi hienosti, mutta meinasin väkisin jättää neloshypylle käännön liian myöhäiseksi, kun keskityin vetämään koiran oikealle puolelle hyppyä ja toisaalta putkesta ohi. Mut lopulta koko ryhmä sai kehuja päällejuoksujen toimivuudesta :-) Meillä onkin nyt tosi kiva ryhmä, kun yksi sekasortoa aiheuttanut (ei-ihan-hallussa-oleva) aussie jättäytyi ryhmästä pois.
Kysäisin Juhan mielipidettä vielä hyppyyttämisestä ja sanoi, että hänen mielestään voi hyvin yksittäisillä hypyillä tehdä minikorkeuksia; tekniikkatreenit tehdään vielä toistaiseksi rimat maassa (hallilla on Agimetin-alumiiniesteet ja n. 5cm halkaisijaltaan olevat muovirimat eli joutuu koira niillä sentään vähän rytmittämään askeleitaan).
Tänään olikin taas Kyllin agi-ilta. Kyllin kanssa treenaaminen on viikko toisensa jälkeen kivempaa! Se on oppinut käyttäytymään hallissa eli keskittyy mun kanssa tekemiseen eikä yritäkään muiden luokse vaikka tehdään jotain treeniä ihan vierekkäin. Tänään se ei myöskään juurikaan paukuttanut päätänsä kentän reunalla, ehkä kerran haukahti, kun tutustuin rataan; se olikin sellainen toiminta, josta ehdottamasti haluaisin eroon....
Tänään tehtiin taas pitkästä aikaa keppejä ja etupalkalla etenee hyvin, vaikka jättäisin muutaman verkon välistä. Itse olen tahallini jättäytynyt reilusti taakse/tehnyt takaaleikkauksia/lähettänyt mun rintamasuuntaa vastaan kepeille jne, jotta Kylli ei välittäisi mun tekemisistä vaan tekis itsenäisesti kepit loppuun asti.
Radalla tänään takaakiertoa, päällejuoksua ja vastakädellä vetoa. On mulla ajoituksessa opiskeltavaa, mutta on se hieno tunne sit kun homma natsaa :-) Kylli reagoin hyvin ohjaukseen eli jos MÄ vaan osaa niin koira kyllä toimii :-) Kertaalleen vetäsin oikein kunnon komian ilmalennon; jalat alta, kun kompastuin neloshypyn ohjauksessa putkeen :-D Nimenomaan tuon neloshypyn ohjauksen ajoituksessa oli haasteita. Kakkos- ja kolmoshyppyjen päällejuoksut toimi tosi hienosti, mutta meinasin väkisin jättää neloshypylle käännön liian myöhäiseksi, kun keskityin vetämään koiran oikealle puolelle hyppyä ja toisaalta putkesta ohi. Mut lopulta koko ryhmä sai kehuja päällejuoksujen toimivuudesta :-) Meillä onkin nyt tosi kiva ryhmä, kun yksi sekasortoa aiheuttanut (ei-ihan-hallussa-oleva) aussie jättäytyi ryhmästä pois.
Kysäisin Juhan mielipidettä vielä hyppyyttämisestä ja sanoi, että hänen mielestään voi hyvin yksittäisillä hypyillä tehdä minikorkeuksia; tekniikkatreenit tehdään vielä toistaiseksi rimat maassa (hallilla on Agimetin-alumiiniesteet ja n. 5cm halkaisijaltaan olevat muovirimat eli joutuu koira niillä sentään vähän rytmittämään askeleitaan).
maanantai 17. lokakuuta 2011
Tokoilut hukassa...?
Enpä ole muutamaan viikkon päässyt Jokelaan Junttojen oppiin ja heti tuntuu, että mä olen ihan hukassa ton Kyllin tokon suhteen... En osaa edetä mihinkään suuntaan enkä myöskään saa mitään tuntumaa siihen toimiiko koira vaiko ei. Höh. No, perusteita voidaan edelleen tankata eli ei kai meidän treenit ihan hukkaan mene. Tarttis vaan osata asettaa oikeesti joku hyvä tavoite ja tunnistaa eri vaiheet miten siihen tavoitteeseen on tarkoitus päästä... mutku mä en jotenkin osaa tätä suunnitelmaa toko-liikkeiden osalta tehdä, kun en vielä osaa hahmottaa mitä kaikkia asioita oikein tarviikaan ottaa huomioon (suunta, asento, vire, oma liike ja asento jne jne jne...) Paljon helpompaa on, kun on joku heti sanomassa mitä tekee pieleen ;-)
No, ollaankin sitten panostettu agiin ja jälkeen, kun nehän meiltä onnistuu ;-) Jäljellä on liikaa intoa ja vauhtia, minkä seurauksena tarkkuus sitten välillä vähän kärsii... Mut mä en jotenkin osaa siihen puuttua, kun koira niin selvästi NAUTTII jäljestämisestä ja aina kuitenkin löytää jäljen loppuun. Varmaan tätäkin kadun joku päivä, kun mennään innolla ja vauhdilla kepeistä yli...
Mut agissa tuo koira on HIENO! Selvästi jo meidän alkeisjatko-ryhmässä on tiettyä hajontaa havaittavissa ja Juha vaatii meiltä "hieman" erilaisia suorituksia kuin muilta kurssilaisilta ;-) Muilta vaaditaan, että saavat radanpätkät joten kuten suoritettua oikeassa järjestyksessä, kun meiltä vaaditaan vauhtia ja vireen nostatusta (lelulla) ja sekuntien sadasosien viilaamista suorituksesta :-D Mutta hyvä näin; juuri tämän takia käyn Juhan opissa :-) Erityisesti viime viikon päällejuoksut oli niiiiin meidän juttu. Mä olen niistä Bitinkin kanssa tykännyt todella paljon ja Kyllille ne toimii kuin ajatus; se kun reagoi pienimpäänkin ohjausliikkeeseen. Myös estehakuisuus on kehittynyt todella hyvin eli voin jo lähettää koiran hypylle tai putkeen yllättävänkin kaukaa. Pari viikkoa oli agitaukoa niin Kyllillä ei millään meinannut maltti riittää odottamaan lähdössä, mutta parin palautteen/muistuttamisen jälkeen Kylli totesi, että maltti on valttia ja odottaa hienosti vaikka jätän sen parin esteen taakse istumaan. Tosin kentän reunalle jätettäessä se jaksaa hetken paukuttaa päätään ja mulla meinaa väkisin mennä HERMO. Tarvii vaan yrittää pitää pää kylmänä, olla reagoimatta ja palata sen luokse aina vasta silloin kun se on hiljaa... Hyppyjen rimat meillä on edelleen maassa, täytyykin ensi viikolla ottaa puheeksi, että missä vaiheessa niitä voisi alkaa vähän nostamaan.
Torstaina tein Bitin agiryhmän sivustalla Kyllin kanssa keinun ylösnousua. Kerran Kylli pääsi vahingossa hyppäämään keinulta alas ja ehkä hieman sen jälkeen aristi sinne menoa. No, tehtiin vielä muutama toisto ja tuskin siitä mitään traumoja jäi... tällä viikolla täytyy ottaa lisää toistoja. Myös alastuloa ollaan tehty kolahduksella ja se onnistuu ihan ongelmitta. Ihan täydellinen agikoira <3
Ai niin, onhan me Bitin kanssa yritetty reenailla ja ens sunnuntaina taas kisataan pitkästä aikaa :-)
No, ollaankin sitten panostettu agiin ja jälkeen, kun nehän meiltä onnistuu ;-) Jäljellä on liikaa intoa ja vauhtia, minkä seurauksena tarkkuus sitten välillä vähän kärsii... Mut mä en jotenkin osaa siihen puuttua, kun koira niin selvästi NAUTTII jäljestämisestä ja aina kuitenkin löytää jäljen loppuun. Varmaan tätäkin kadun joku päivä, kun mennään innolla ja vauhdilla kepeistä yli...
Mut agissa tuo koira on HIENO! Selvästi jo meidän alkeisjatko-ryhmässä on tiettyä hajontaa havaittavissa ja Juha vaatii meiltä "hieman" erilaisia suorituksia kuin muilta kurssilaisilta ;-) Muilta vaaditaan, että saavat radanpätkät joten kuten suoritettua oikeassa järjestyksessä, kun meiltä vaaditaan vauhtia ja vireen nostatusta (lelulla) ja sekuntien sadasosien viilaamista suorituksesta :-D Mutta hyvä näin; juuri tämän takia käyn Juhan opissa :-) Erityisesti viime viikon päällejuoksut oli niiiiin meidän juttu. Mä olen niistä Bitinkin kanssa tykännyt todella paljon ja Kyllille ne toimii kuin ajatus; se kun reagoi pienimpäänkin ohjausliikkeeseen. Myös estehakuisuus on kehittynyt todella hyvin eli voin jo lähettää koiran hypylle tai putkeen yllättävänkin kaukaa. Pari viikkoa oli agitaukoa niin Kyllillä ei millään meinannut maltti riittää odottamaan lähdössä, mutta parin palautteen/muistuttamisen jälkeen Kylli totesi, että maltti on valttia ja odottaa hienosti vaikka jätän sen parin esteen taakse istumaan. Tosin kentän reunalle jätettäessä se jaksaa hetken paukuttaa päätään ja mulla meinaa väkisin mennä HERMO. Tarvii vaan yrittää pitää pää kylmänä, olla reagoimatta ja palata sen luokse aina vasta silloin kun se on hiljaa... Hyppyjen rimat meillä on edelleen maassa, täytyykin ensi viikolla ottaa puheeksi, että missä vaiheessa niitä voisi alkaa vähän nostamaan.
Torstaina tein Bitin agiryhmän sivustalla Kyllin kanssa keinun ylösnousua. Kerran Kylli pääsi vahingossa hyppäämään keinulta alas ja ehkä hieman sen jälkeen aristi sinne menoa. No, tehtiin vielä muutama toisto ja tuskin siitä mitään traumoja jäi... tällä viikolla täytyy ottaa lisää toistoja. Myös alastuloa ollaan tehty kolahduksella ja se onnistuu ihan ongelmitta. Ihan täydellinen agikoira <3
Ai niin, onhan me Bitin kanssa yritetty reenailla ja ens sunnuntaina taas kisataan pitkästä aikaa :-)
sunnuntai 2. lokakuuta 2011
Tikusta asiaa... eiku noutokapulasta
Mikähän tossa noutokapulan pitämisessä on epämiellyttävää...? Olen sitä treenannut rauhallisena liikkeenä ja naksuttamalla vaihdellen pitoaikaa. Muutamana päivänä ollaan tehty aika paljon toistoja ja Kylli ei oikeastaan pureskele kapulaa eli pitää sitä rauhallisesti naksautukseen asti, mutta selvästi se silti katsoo mua alta kulmien että "joko tän saa tiputtaa, joko? Jooko?" No, oli se epämiellyttävää tai ei; näillä mennään. Eli tätä linjaa jatketaan, kunnes joku kaunis päivä ollaan valmiita liittämään pito varsinaiseen noutoon :-) Varmaan pitäisi se eteentulokin ennen yhdistämistä opettaa...
Pari jälkeäkin olen innostunut taas Kyllille tekemään. Hyvin se seuraa jälkeä, mutta vauhtia on vähän turhan paljon ja tarkkuus sen takia kärsii... Kai sitä pitäisi vaan jaksaa tehdä pelloilla namijälkeä, mutta kun sellaista sopivaa peltoa ei ole ihan takapihalla, kun taas noita metsäjälkimaastoja on ;)
Pari jälkeäkin olen innostunut taas Kyllille tekemään. Hyvin se seuraa jälkeä, mutta vauhtia on vähän turhan paljon ja tarkkuus sen takia kärsii... Kai sitä pitäisi vaan jaksaa tehdä pelloilla namijälkeä, mutta kun sellaista sopivaa peltoa ei ole ihan takapihalla, kun taas noita metsäjälkimaastoja on ;)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)