Pari kertaa otettiin palkka 3-hypyn siivekkeen taakse, jotta saatiin vahvistettua irtoamista 3-hypylle. Tämän jälkeen sainkin tehtyä ennakoivan valssin kolmoselle ja sen turvin ehdin pakkovalssille 4-hypylle. Mun perisyntinä on, että mä jään katselemaan/varmistelemaan liikaa, kun Kyllin vauhdilla varustetun maksin kanssa pitäisi aina olla vähintään paria askelta edellä ;-) Esim. 5-hypyn takaakiertoon Kylli lähti melkein automaattisesti, mutta mä vaan edelleen tuuppaan sitä takaakiertoon vaikka mun pitäisi jo olla valssaamassa putkeen ohjausta varten. Se ajoitus, se ajoitus... Mut viilattiin mun ohjausta este kerrallaan ja päästiin lopulta oikein hyvään suoritukseen; olin tyytyväinen!
Yksittäisistä esteistä tänään uutena tein Kyllin kanssa puomin kokonaisena. Yritin muutama päivä sitten juoksuttaa sitä puomille, mutta sitä alkoi ylösnousussa hirvittämään ja hyppäsi sivusta pois. Päätin silloin antaa olla ja tänään olinkin paremmin varautunut :-) Nakkeja parinkymmenen sentin välein ja koiralla päällä valjaat, joista sain koko ajan hieman ohjattua/tuettua koiran etenemistä, kun se alkoi aristamaan. Ja hurraa; parin toiston jälkeen Kylli jo juoksi puomille ihan itse ja teki hienon nose touch+2-on-2-off-kontaktin lopussa! Toki vielä juoksin rinnalla, mutta oikein hyvässä vaiheessa mennään!
Bitin viikonlopun kisoista ei jäänyt kauheasti kerrottavaa... Vauhti ja draivi oli hyvä ja hypärin suoritukseen olenkin tyytyväinen. Vauhdin hurmassa vain yksi muurin palikka putosi; one of those things, mille ei mitään mahda. Tuloksena siis vitonen ja radan nopein aika, jolla oltiin kolmansia. Agirata meni heti alusta pieleen, kun Bitti ei ollenkaan jarrannut keinulle... tuloksena komia lentokeinu! Otin keinun uudestaan eli siitä siis tahallinen hylly. Muutenkin kontaktit paukkui... tarvii taas ottaa ne tehotreeniin. Muuten tehtiin agiradallakin puhdasta (ja kisan nopeinta) rataa, joten pienestä on meidän onnistumiset kiinni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti